PIRJO WILMILLE JA RISTO NIEMISELLE SUOMEN URHEILUN SUURI ANSIORISTI

Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi 20.3.2026 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin kahdelle Helsingin Kisa-Veikkojen jäsenelle: Pirjo Wilmille ja Risto Niemiselle. Harvinaista oli se, että jako kohdistui sattumalta kahteen saman seuran henkilöön, jotka omalla urheilu-urallaan ovat edustaneet samaa lajia yleisurheilua ja vielä tarkemmin ilmaistuna samaa lajiryhmää: pikajuoksua.

Kahden Helsingin Kisa-Veikoissa vaikuttaneen henkilön palkitseminen on suuri kunniaosoitus myös itse seuralle, vaikka suurin kunnia kuuluu tietenkin palkituille itselleen. Yhteensä urheilun suuri ansioristi on myönnetty vuodesta 1947 alkaen 56 henkilölle, joista yhdeksän on nykyisin eläviä henkilöitä. 2000-luvulla tämän Suomen urheilun suurimman huomionosoituksen on saanut 13 henkilöä.

HKV:n jäsenistä aikaisemmin Suomen urheilun suuren ansioristin ovat saaneet seurassa urheilijana, puheenjohtajana ja kunniapuheenjohtajana vaikuttanut Hannes Kolehmainen (vuonna 1947) sekä urheilijana, valmentajana, urheilufilosofina ja urheilukirjailijana pysyvän jälkensä Suomen urheiluhistoriassa jälkeensä jättänyt Lauri Pihkala (vuonna 1948).

***

Pirjo Wilmi. Kuva: Tero Turunen/SUL

Pirjo Wilmi (s. 8.6.1951 Sotkamossa) tuli HKV:n urheilijaksi vuonna 1972 edustettuaan sitä ennen kasvattajaseuraansa Sotkamon Jymyä. HKV:n vuosina Pirjo Wilmistä tuli Pirjo Häggman, jolla nimellä hän kokosi merkittävimmät urheilusaavutuksensa, niistä ehdottomana huippuna Montréalin olympiakisojen 400 metrin juoksun neljäs sija.

Yhteensä Wilmi edusti vuoden 1980 loppuun kestäneellä urheilu-urallaan maatamme kolmissa olympiakisoissa, kaksissa EM-kisoissa, kuudessa Eurooppa Cup -kilpailussa ja lukuisissa maaotteluissa. HKV:tä edustaessaan Pirjo Wilmi saavutti 14 Suomen mestaruutta joko henkilökohtaisissa lajeissa tai viestijoukkueissa. HKV:n johtokuntaan tai muihin johtotehtäviin hän ei ole koskaan kuulunut.

Urheilu-uransa jälkeen Pirjo Wilmi nousi vuonna 1981 ensimmäisenä naisena (yhdessä venezuelalaisen Flor Ivana-Fonsecan kanssa) Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1999 saakka. Kotimaisissa urheilujärjestöissä hän oli samoin näkyvissä tehtävissä: vuosina 1975-81 jäsenenä Suomen Urheiluliiton (SUL) liittovaltuustossa, vuosina 1983-1988 SUL:n varapuheenjohtajana ja vuosina 1986-89 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) liittovaltuuston varapuheenjohtajana.

Risto Nieminen. Kuva: Janina Pitkänen

Risto Nieminen (s. 5.9.1951 Vaasassa) saavutti näkyvän aseman suomalaisessa urheilussa hoitamiensa tehtävien ansiosta. Näistä merkittävimmät ovat Veikkauksen toimitusjohtajuus vuosina 2001-12, Suomen Olympiakomitean puheenjohtajuus vuosina 2012-16 sekä urheilujärjestöjen yhdistymistyön tuloksena syntyneen Valo ry:n puheenjohtajuus vuosina 2014-16.

Ennen näitä ”painavia” tehtäviään Risto Nieminen oli vaikuttanut Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) pääsihteerinä 1976-80, Suomen urheilumuseon (nyk. Tahto) johtajana sekä Veikkauksen ja Olympiakomitean tiedotustehtävissä. HKV:n johtokuntaan Nieminen ei ole kuulunut, mutta yhteys seuraan on säilynyt sitä kautta, että Risto on ollut HKV:n toiminnantarkastajan lukuisia vuosia – ja on sitä edelleen.

Kuten alussa todettiin Risto Niemisen kilpaurheilu-ura kohdistui pikajuoksuun. Hän oli kuljettamassa HKV:n viestikapulaa neljä kertaa mitaleille SM-viestien miesten 4x100 metrillä vuosina 1972-76, vuonna 1973 aina SM-kultaan saakka. Nieminen edusti Suomea neljässä nuorten maaottelussa ja yhdessä poikien maaottelussa. Hänen ennätyksensä 100 metrin juoksussa on komea lukema 10,5. Se syntyi samassa kilpailussa Vuosaaren kumiasfaltilla vuonna 1972, jolloin seurakaveri Raimo Vilén juoksi Euroopan ennätykseksi hyväksytyn tuloksen 10,0.

***

Helsingin Kisa-Veikot seurana ja sen laaja jäsenistö esittävät parhaimmat onnittelunsa Pirjolle ja Ristolle heidän saamastaan merkittävästä huomionosoituksesta sekä kiitokset heidän tekemästään työstä suomalaisen urheilun johto- ja näköalapaikoilla.

Seppo Martiskainen