Kausi 2026 loppukysely ja vastuulisuuskysely

Kauden 2026 loppukyselyyn vastasi 126 henkilöä: 64 urheilijaa, 56 huoltajaa ja kuusi valmentajaa. Vastausaika oli 23.9.–13.10.2026. Vastaajista 51 oli ollut seurassa 3–5 vuotta ja 21 alle vuoden.

Kysely koostui kahdesta osiosta. Ensimmäisessä vastaaja arvioi oman harjoitusryhmänsä toimintaa asteikolla 1–5: kokonaistyytyväisyys, ilmapiiri, yhteiset kilpailut, harjoitusmäärät ja -ajankohdat sekä olosuhteet. Toisessa vastattiin seitsemään väittämään yhdenvertaisuudesta, turvallisuudesta ja vastuullisuudesta. Lisäksi sai antaa vapaata palautetta.

Ryhmäarvioita antoi 91 vastaajaa. Loput 35 eivät kuuluneet arvioitaviin ryhmiin, kuten aikuisurheilijat, tai jättivät ne arvioimatta. Turbo-Veikkojen välilehden kymmenen vastausta olivat päällekkäisiä pääaineiston kanssa ja poistettiin. Aineisto on vapaaehtoinen otos, joten vastausaktiivisuus voi vinouttaa tulosta.

Tulosten läpikäynti

Ryhmätoiminta. Arvosanat olivat korkeita: olosuhteet 4,26, ilmapiiri 4,23, kokonaistyytyväisyys 4,13, kilpailut 4,13 ja harjoitusmäärät ja -ajankohdat 4,05. Arvosanan 3 tai alle antoi kilpailuista 23 %, harjoituksista 20 % ja kokonaisuudesta 16 %. Kokonaisuudesta arvosanan 4 tai 5 antoi 84 %. Tämän otannan mukaan voidaan puhua toiminnan olevan 4/5.

Vastuullisuus väittämät. Eniten samaa mieltä oltiin siitä, että toiminta on avointa kaikille (4,70; 97 % samaa mieltä) ja että seurassa tuntee olonsa turvalliseksi (4,64; 94 %). Yhdenvertaisuus (4,38), kannustava ilmapiiri (4,41), edullisuus (4,26) ja puuttuminen epäasialliseen käyttäytymiseen (4,30) sijoittuivat väliin. Heikoin oli vastuullisuusviestintä (3,90): 66 % oli samaa mieltä, 23 % ei samaa eikä eri mieltä ja 10 % eri mieltä. Kyselyn tulokset olivat kokonaisuudessaan hyvin positiivisia. Erityisesti haluamme nostaa esille seuraavat tulokset:

🖤 97%* vastaajista koki, että toiminta on avointa kaikille taustasta riippumatta

🤍 94%* vastaajista kokee olonsa turvalliseksi seuran toiminnassa

🖤 89%* vastaajista koki, että kaikkia kohdellaan seuran toiminnassa yhdenvertaisesti

Kyselyn perusteella kehityskohteemme on vastuullisuudesta viestiminen. 66%* vastaajista koki, että HKV viestii vastuullisuudesta riittävästi. Vaikka enemmistö oli samaa mieltä, on prosentti selkeästi alhaisempi kuin muiden väittämien kohdalla. Aiommekin keskittyä erityisesti vastuullisuusviestintään, kun suunnittelemme sekä viestintäämme että vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitämme tulevaisuudessa.

Vapaa palaute. Kommentit ryhmittyivät neljään teemaan:

• Kilpailevan nuoren polku: ryhmät ovat isoja, ja toivotaan pienryhmiä, yksilöllisempää valmennusta ja kilpailusuunnitelmia.

• Tekniikkaharjoittelu: Teknisempiin lajeihin kaivataan enemmän lajiharjoittelua ja erityisesti heittolajeihin kaivataan lisää opetusta.

• Tiedotus: Kisavalinnoista tieto tulee myöhään ja viestintä on yleisurheilun sisäistä jargonia. Valmentajan WhatsApp-viikkoviesti nostettiin esimerkiksi hyvästä käytännöstä.

• Aikataulut: aikaiset harjoitusajat koulupäivän jälkeen, pitkä kesätauko ja vaihtuvat harjoituspaikat.

  
  

Näiden aiheiden parissa ollaan tehty jo työtä, mutta se työ tuskin tulee koskaan valmiiksi. Ja kaiken jalkauttaminen ideoinnista työpöydän ääreltä toimintaan ja osaksi toimintakulttuuria vie aikansa.

Pohdinta

Tämän kaiken perusteella voitaneen sanoa, että seuran perusta on kunnossa: turvallisuus ja avoimuus saavat lähes yksimielisen tuen. Vastausten perusteella suurin huoli kohdistuu enemmän kehityspolkuun eikä niinkään ilmapiiriin. Vastausten perusteella osallistavan ja tavoitteellisen toiminnan välillä on ristiriita, kun yksi ryhmä yrittää palvella molempia.

Tasoryhmiin jakaminen on kuitenkin epävarma ratkaisu, ja kirjallisuus kehottaa varovaisuuteen. Itsemäärämisteoria tukee sitä, että haastavuus ja pätevyyden kokemus ylläpitävät motivaatiota. Toisaalta nuoruusvaiheen menestys ennustaa aikuismenestystä heikosti, ja huippuurheilijat ovat harvoin olleet junioreina erikoistuneimpia. Siksi ryhmäjako kannattaa perustaa motivaatioon ja sitoutumiseen eikä nykyiseen suoritustasoon, ja jaon pitää olla joustava. Vastauksissa nousi esille myös kommentteja joissa jako, lapsen tai nuoren taitotason mukaan koetaan helposti sulkevaksi.

Nuorempien ryhmien tekniikkapalaute sopii kehitysmallien kanssa yhteen. Lapsuusvaiheessa monipuolinen perustaitojen harjoittelu on keskeistä, joten huoli siitä, että vain kotona harjoittelevat pärjäävät tekniikkalajeissa, on peruste vahvistaa taitovalmennusta eikä lisätä kilpailuvalmennusta.

Viestintä on heikoin väittämä ja se toistuu vapaissa kommenteissa. Toimiva malli on jo olemassa, mutta tulisi saada käyttöön kaikilla ryhmillä.

Tulosten rajoitukset on silti syytä pitää mielessä. Arvosanat kasautuvat yläpäähän, jolloin pienet erot ovat suuntaa antavia.