top of page

Epäasialliseen käytökseen puuttuminen HKV:ssä

HKV ottaa vakavasti toiminnassaan esiin tulevat epäasialliseen käytökseen liittyvät epäilyt. Alla on kuvattuna epäasialliseen käytökseen puuttumisen toimintamalli. Toimintamalli on luotu Väestöliiton Et ole yksin -palvelun “Toimintaohjeet seuroille epäasiallisen käytöksen tapausten käsittelyyn” -dokumentin pohjalta.

Toimi näin, jos kohtaat epäasiallista käytöstä seuran toiminnassa

Kuka tahansa seurassa toimiva (urheilija, harrastaja, vanhempi, valmentaja, vapaaehtoinen jne.) voi ilmoittaa epäasiallisesta käytöksestä jollekin seuran päätoimisista työntekijöistä, joita ovat toiminnanjohtaja, valmennuspäällikkö ja nuorisopäällikkö. Voit kuitenkin kertoa epäasiallisesta käytöksestä myös itsellesi tutulle seurassa toimivalle aikuiselle (esim. valmentaja, vastuuvanhempi, johtokunnan jäsen, seuran työntekijä), jonka tehtävänä on viedä asia eteenpäin jollekin seuran päätoimisista työntekijöistä. Työntekijöiden yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme.

Epäasialliseen käytökseen puuttumisen toimintamalli

1. Ilmoitus vastaanotetaan ja siihen suhtaudutaan vakavasti

​

Ilmoitukset tehdään ensisijaisesti jollekin seuran päätoimisista työntekijöistä, joita ovat toiminnanjohtaja, valmennuspäällikkö ja nuorisopäällikkö. Epäasiallisesta käytöksestä tai muusta huolesta voi kuitenkin kertoa itselle turvalliselta tuntuvalle seurassa toimivalle aikuiselle (esim. valmentaja, vastuuvanhempi tai johtokunnan jäsen). Jos ilmoituksen vastaanottaja on muu kuin päätoiminen työntekijä, toimii hän kuten alla on kuvattu, ja toimittaa ilmoituksen jollekin päätoimisista työntekijöistä. 

​

Yhteydenottajaa kuunnellaan kiireettömästi. Pahoitellaan henkilön kokemaa epäasiallista kohtelua ja otetaan hänen ilmaisemansa huoli vakavasti. Otetaan vastuu tapahtuneesta ja asian eteenpäinviemisestä. Ennen asian selvittämistä ei luvata yhtä tai toista lopputulemaa asialle. Ilmoittajalle kerrotaan aika, jonka sisällä häneen tullaan olemaan yhteydessä.

​

Ilmoituksen vastaanottaja kirjaa ylös: 

• ilmoituksen sisällön 

• päivämäärän 

• kuka on ottanut ilmoituksen vastaan 

• ilmoittajan nimen, jos se on tiedossa 

​

2. Päätetään, ketkä tapausta käsittelevät

​

Tapauksia käsittelevät päätoimiset työntekijät ja johtokunnan jäsenet kokoonpanolla, joka muodostetaan tapauskohtaisesti (esim. alle 13-vuotiaiden toimintaan liittyviä tapauksia käsittelevät nuorisotoimikunnan jäsenet, yli 13-vuotiaiden urheilijoiden tapauksia valmennustoimikunta jne.). Ilmoituksen vastaanottaja muodostaa sopivan kokoonpanon. Jokaisessa tapauksessa arvioidaan käsittelijöiden puolueettomuus. Valituksen tai huolenaiheet voivat nostaa voimakkaita tunteita, joten on tärkeää, että reilun prosessin takaamiseksi asiaa käsittelevät henkilöt eivät suoraan liity tapaukseen. Jos seurasta ei löydy tarpeeksi puolueettomia henkilöitä käsittelemään tapausta, voi ulkopuolista henkilöä pyytää mukaan esimerkiksi lajiliitosta tai toisesta seurasta mahdollisuuksien mukaan. 

​

Joissain tapauksissa oma valmentaja voi olla sopiva henkilö käsittelemään tapausta, esimerkiksi ryhmän tai joukkueen sisäisissä kiusaamistapauksissa. Varmistetaan, että tapausta käsittelevä henkilö saa tarvittaessa tukea. 

​

3. Arvioidaan rikos- ja/tai lastensuojeluilmoituksen tarve

​

Arvioidaan yhdessä asiaankuuluvien tahojen kanssa, onko kyseessä laiton toiminta vai seurassa itse selvitettävä tapaus. Jos olet epävarma siitä, onko kyseessä rikos, voit kysyä neuvoa suoraan poliisilta, Rikosuhripäivystyksestä (www.riku.fi) tai Et ole yksin- palvelusta (www.etoleyksin.fi) kertomatta uhrin tai muiden asianosaisten nimiä. Jos ilmoituksen vastaanottanut henkilö tekee rikosilmoituksen, mahdollisen rikoksen jatkokäsittely jätetään viranomaisille. Jos huoli herää alaikäisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, on perusteltua tehdä lastensuojeluilmoitus. Neuvoa voi pyytää ottamalla yhteyttä oman alueen päivystävään lastensuojelun sosiaalityöntekijään. 

​

4. Osapuolten kuuleminen, kun ei ole syytä epäillä rikosta

​

Kaikilla osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi. Nämä kuulemiset kirjataan ylös, ja kuullut henkilöt saavat mahdollisuuden lukea heistä kirjatut tiedot kuulemisen jälkeen. Kirjauksiin merkitään seuraavat asiat: 

• ketä on kuultu 

• milloin 

• ketkä ovat olleet paikalla 

• kuulemisten sisältö 

• mitä on sovittu jatkosta 

​

Osapuolia kuullaan luottamuksellisesti. Kun kuullaan alaikäisiä, täytyy vanhempia informoida, saada heiltä lupa, ja antaa heille mahdollisuus olla mukana kuulemisessa. Vanhempia tulee informoida jälkikäteen, mistä on puhuttu, ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. 

​

On tärkeää, että kuulemisessa kerrotaan miksi henkilöä kuullaan, ei kyseenalaisteta hänen kertomaansa, ja kerrotaan, miten prosessi tulee etenemään. Nuorille ja vanhemmille voi kertoa Et ole yksin-palvelusta tai muista tukipalveluista. 

​

5. Päätökset

​

Tehdään päätös jatkotoimenpiteistä. Kaikessa toiminnassa on ensisijaisena oltava lapsen tai nuoren etu. Toimenpiteet päätetään seuran sääntöjen mukaisesti. On suositeltavaa, että kurinpidollisista toimenpiteistä erityisesti koskien valmentajia tai muita aikuisia, päättää seuran johtokunta. Seuran johtokuntaa tulee informoida kaikista häirintä- ja väkivaltatapauksista. 

​

6. Kirjallinen yhteenveto​

​

Käsittelystä tehdään kirjallinen yhteenveto. Yhteenvetoon kirjataan toimenpiteet, kuulemiset ja tehdyt päätökset. Yhteenvetoja säilytetään sovitussa paikassa. Säilytyksessä huomioidaan ajankohtainen tietoturvalainsäädäntö. Yhteenvedon tekeminen on tärkeää, koska sitä saatetaan tarvita esimerkiksi tulevien ristiriitatilanteiden varalta. 

​

7. Tiedottaminen

 

Päätöksestä informoidaan asiaankuuluvia henkilöitä. Jos valitus tai huoli on tullut suoraan yksityishenkilöltä, esimerkiksi vanhemmalta tai urheilevalta nuorelta, kerrotaan hänelle prosessin etenemisestä ja ratkaisuista perusteluineen. On pohdittava, milloin asiasta viestitään koko seuralle. Häirintä- ja väkivaltatapauksissa aihetta on suositeltavaa käsitellä vielä joukkueessa tai ryhmässä, ja antaa urheilijoille mahdollisuus tulla puhumaan asiasta myös myöhemmin. Koko prosessissa on huomioitava läpinäkyvyys, reiluus ja avoimuus. Kaikkia urheilijoita, vanhempia, valmentajia ja seuran toimihenkilöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. 

 

Ilmoitukset seuran ulkopuolisille tahoille

​

  • Urheiluyhteisön ilmoituskanavaan voi ilmoittaa epäeettisestä toiminnasta urheiluseuroissa.

  • Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) ILMO-palveluun voi ilmoittaa doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomuksista epäilyistä sekä muista eettisistä rikkomuksista urheilussa.

  • Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta keskustella nimettömästi ulkopuolisen henkilön kanssa. Palveluun voi olla yhteydessä nettisivuilta löytyvän Chatin kautta, puhelimitse tai jättämällä yhteydenottopyynnön. 

etoleyksin_logo_color.png

YHTEISTYÖSSÄ

Intersport_Easton_logo_rgb.webp
adidas_edited.jpg
images.png
lapset_ja_nuoret_yleisu_rgb_300dpi.png
bottom of page