OLAVI RINTEENPÄÄ 1924-2022

image.png

1950-luvun suomalaiseen kestävyysjuoksueliittiin kuulunut Olavi Rinteenpää kuoli maanantaina 10. tammikuuta 2022 saavutettuaan korkean 97 vuoden iän. Rinteenpää oli syntynyt Helsingissä 24.9.1924, mutta hänen kotipaikkansa oli vuosikymmenien ajan Kerava. Ammatiltaan hän oli hammasteknikko.

Olavi Rinteenpään urheilu-ura alkoi Tuusulan Voima-Veikoissa, mutta ilman suurempia menestyksiä. Vuoden 1951 alusta, siis urheilijoina jo varsin iäkkäinä, Rinteenpään veljekset Olavi ja Aulis (1926-2016) liittyivät Helsingin Kisa-Veikkoihin. Seurasiirron perusteeksi he kertoivat Suomen Urheilulehden laajassa artikkelissa saada paremmat mahdollisuudet kykyjensä edellyttämälle harjoittelulle. Niitä kykyjä varsinkin veljeksistä vanhemmalla oli, kuten tulevat vuodet osoittivat.

Vaikka Olavi Rinteenpää oli kansainvälisen tason huippu-urheilija, olympiakisojen neljäs vuonna 1952 ja EM-kisojen 1954 hopeamitalimies, kilpaurheilu ei ollut hänelle elämää suurempi asia. Urheilu-urallaan hän oli vain parillisten vuosien kilpailija, sillä vuosien 1955 ja 1957 kilpailut hän jätti suosiolla väliin. Tästä syystä voidaan kysyä, maksoiko hän niistä välivuosista tulevissa parillisten vuosien arvokisoissa sitä kautta, että vuoden harjoittelulla palautettu kuntopohja ei ollut enää riittävän vahva kansainväliselle huipulle. Sekä vuoden 1956 olympiakisoissa että vuoden 1958 EM-kisoissa hän väsähti pahasti matkan loppupuolella. Melbournessa se merkitsi karsiutumista alkuerissä ja EM-Tukholmassa jäämistä sijalle 9.

Olavi Rinteenpään juoksu-uran huippuhetki osui vuoteen 1953. Heinäkuun toisena päivänä hän juoksi Helsingin Olympiastadionilla HKV:n amerikkalaiskilpailuissa 3000 metrin esteet aikaan 8.44,4. Se aika oli sekunnin parempi kuin edellisvuotena samalla stadionilla Horace Ashenfelterin juoksema olympiakisojen voittoaika. Rinteenpään tulos ei ollut maailmanennätys, koska Kansainvälinen yleisurheiluliitto ei tuolloin noteerannut estejuoksun ennätyksiä. Se oli ”vain maailman siihen mennessä paras aika”, mutta Suomen ennätykseksi se kelpasi ja säilyi sellaisena reilut kolme vuotta, kunnes Ilkka Auer sen rikkoi lokakuussa 1956. Siinä välissä Pentti Karvonen juoksi lajin kaksi maailmanennätystä, mutta ei yhtään Suomen ennätystä.

Olavi Rinteenpään ”ME-juoksu” oli soolojuoksu vailla kilpakumppanien antamaa apua, sillä toiseksi tullut Erik Blomster hävisi Rinteenpäälle 22,2 sekuntia. Vauhdinjaoltaan se oli hyvin epätasapainoinen: ensimmäinen kilometri 8.27:n vauhtia, mutta toinen kilometri jo 10 sekuntia ensimmäistä hitaampi.

Arvokisojen lisäksi Olavi Rinteenpää juoksi estematkan 16 maaottelussa, voittaen niistä yhdeksän, sekä lisäksi kaksi kertaa lisälajina 10 000 metriä Ruotsi-otteluissa. Estejuoksun Suomen mestaruuden Olavi Rinteenpää voitti viisi kertaa vuosina 1952–58. Maastojuoksussa Suomen mestaruuksia tuli kaksi ja viestinjuoksussa yksi useiden muiden SM-mitalien kohokohtina.

Olavi Rinteenpään urheilu-ura päättyi vuoteen 1958. Sen ja seuraavan vuoden 1959 Olavi Rinteenpää oli HKV:n johtokunnan jäsen, mutta jätti sen jälkeen myös järjestötehtävät. Yhteys urheilupiireihin kuitenkin säilyi. Vuonna 2009 Olavi Rinteenpää oli hyväkuntoisena 84-vuotiaana mukana Helsingin Kisa-Veikkojen 100-vuotisjuhlissa.

Olavi Rinteenpään kuolemasta kertoneiden uutisen yhteydessä mediassa todettiin, että hän oli vanhin elossa olleista olympiakisoihin osallistuneista suomalaisurheilijoista. Hänen 1950-luvun juoksuennätyksensä 8.14,8 - 14.11,2 – 30.00,2 esteettömillä juoksumatkoilla olisivat edelleenkin kärkipään tuloksia 2000-luvun suomalaisessa kestävyysjuoksussa.

Helsingin Kisa-Veikot muistaa kiitollisuudella yhtä sen suurta urheilusankariaan. Vuodet ja sukupolvet vaihtuvat, mutta siitä huolimatta joukostamme poistuneiden urheilijoidemme muisto säilyy.

Seppo Martiskainen